Ile Aux Benitiers

Koska muutama päivä oli ylimääräistä aikaa, niin päätettiin ottaa vielä joku retki testaukseen.

Viime kerrasta viisastuneena yritettiin minimoida epäonnistumisen riskit ja otettiin leppoisa päiväretki Ile Aux Benitiersin saarelle - sisältäen kevyttä chillailua katamaraanilla, ilmaiset juomat, grillisafkaa ja hintakin oli ihan kohtuullinen (about 50€). Ainut mikä tässä enää saattoi mennä pieleen oli sää - ja siinä kohtaa sitten karahtikin paatti kiville.

Reissuun piti ensin lähteä jo tiistaiaamuna ja herättiinkin kello 05 kaikki kamat valmiina ja rasvat ruhoon hinkattuna - mutta retki olikin huonon sään takia peruttu. Auts! Seuraavana aamuna jälleen herätys kello 05 - ja nyt on kuulkaas sellainen juttu, että tästä eteenpäin en nouse vaikka olisi retki kuuhun tai ihmiskunnan pelastusretki toiselle planeetalle! Jos lähtö on tähän aikaan aamusta, niin saa mennä minun puolesta ihan rauhassa.

No, keskiviikkoaamuna retki kuitenkin toteutui ja ilma oli ainakin meidän mestoilla loistava. Ikävä kyllä se ei kerro muun saaren säästä yhtään mitään, sillä täällä Pereyberessä on yleensä aina hyvä ilma. Ehkä tämän saaren kärjissä on aina jotenkin suotuisammat ilmat kuin muualla - tai jotain?

Auto tuli kello 06 jälkeen meidät hakemaan ja tässähän se nyt selvisi miksi pitää lähteä näin aikaisin. Kun kaikki ihmiset oli poimittu kyytiin ja selvitty ruuhkista, niin kello olikin jo melkein yhdeksän - huhhuijaa. Viimein oltiin kuitenkin satamassa, hypättiin katamaraaniin - ja ei kun merille. Hiiohoi.

Ensimmäinen kohde oli delfiinien katselmus ja tämähän oli ihan totaalinen hurlumhei-homma - siis sulaa hulluutta! Onhan delfiini toki ihan kiva eläin, mutta ihan kuin siellä vedessä olisi ollut joku Beatles. Jengi vissiin luulee, että tuomiopäivänä tulee viimeinen kuulustelu jossa kysytään välittömästi: oletko uinut delfiinien kanssa? ...Ai jaahas, et vai? - no sitten alakertaan.

Laskin, että parhaimmillaan (tai pahimmillaan) 30 venettä seurasi delfiinejä - jengi rynnii, huutaa ihan hurmoksessa ja hyppii liikkuvista veneistä veteen. Mitä ihmettä? Tähän hommaan ei todellakaan lähdetty mukaan, sillä siinä olisi voinut joutua potkurin silpomaksi, jonkun hysteriassa olevan mummon huitomaksi tai kaikesta hulluudesta kilahtaneen delfiinin syömäksi. Sen olen kaiken lisäksi jo reissuillani oppinut, että jos vedessä pyörii paljon eviä, niin on parempi antaa muiden mennä ensin. No, delfiinit on nyt kuitenkin (taas kerran) nähty ja ehkä alan tästä lähtien pyörimään himassa kristallit kaulassa ja kuuntelemaan iltaisin jotain merenalaisia ääniä mp3-soittimelta. Ehkäpä?

Delfiinimestalta purjehdittiin hiljakseen kohti Ile Aux Benitiersiä, ja oikein maistuvaa grillisafkaa pyöräytti äijät veneen perässä grillissä. Kanaa, kalaa, nakkeja ja kruununa grillattua banaania kookoshiutaleilla - varma hitti. Ainut vaan, että vedin ekan banaanin ahneuksissaan kuorineen päivineen ja sitten vasta katsoin että hetkinen - mitäs muut oikein kuorii pois tosta? Se ei ollut silleen ihan niin hyvää...


Ilma oli nyt tällä välin muuttunut totaalisen pilviseksi, mutta onneksi oli sentään avoin baari - ei tässä mitään aurinkoja tarvittu. En tarkoita tällä avoimen baarin hehkuttamisella sitä, että tempaisisin välittömästi hirveät juubaloiset ja konttaisin sitten merenpohjassa juttelemassa mustekaloille - mutta on se kiva ottaa vaikka yksi olut tai limonadi välillä ja huljutella suolavedet kurkusta. Tai kun kerran ranskalaisten kanssa ollaan liikenteessä (kaikki ihmiset on täällä ranskalaisia), niin viinejä voi toki vähän haistella ja maistella - ja olla muka tajuavinaan niistä jotain.

Sää oli siis kehno, mutta varsin miellyttävää oli silti makailla juomat kourassa katamaraanin keulaverkoissa, veneen hiljaa lipuessa kohti saarta. Käytiin pienemmällä veneellä lyhyesti kyllä Benitiersin saarellakin, mutta koska ilma oli surkea ja paikalla oli lähinnä turistikrääsän myyjiä, niin palattiin hyvin äkkiä takaisin katamaraanille hyppimään veneestä mereen - mikä olikin oikein hauskaa toimintaa. Sen verran veden sävyistä pystyi kyllä jo päättelemään, että varmasti on hyvän sään sattuessa todella hieno mesta.

Kun kaikki oli palanneet saarelta, (about kello 15 aikoihin) aloitettiin paluumatka ja tässä ei paljon juomissa pihtailtu. Rommikolaa, rommimehua, rommivettä - kaikkeen tuli rommia sekaan. Vielä 10 sekuntia ennen laituria äijät kaatelee juomia ja tästä on pakko antaa pisteitä. Yleensä näillä retkillä koitetaan aina pihtailla ja säästellä tavaraa - mutta tässä ei.

Okei, se oli siinä se. Pari tuntia vedettiin ruuhkan läpi Pereybereen ja kaupan kautta kämpille. Ihan kiva päivä, vaikka säät ei suosineetkaan ja tämä delfiinijahti meni minulta hiukan ohi. Nyt on kyllä sellaiset rommit ja rammit elimistössä, että hyvää yötä Hanna ja lapset, sanoi mummo kun kookos päähän putosi.

Nyt aletaan jo valmistautumaan pikku hiljaa vuoden vaihtumiseen.