Juu, kivasti menee päivät vaikkei mitään ihmeellistä teekkään. Päätin, että koska tällaisen täyden paketin menin näköjään hätäpäissäni varaamaan, niin vedetään sitten nollabudjetilla koko eka viikko. Jää sitten jatkoon enemmän pelivaraa.
Päivisin istuskelen siis palmun alla odottelemassa milloin kookoksia putoaa, ja samalla voi katsella kun kaikkia ihme lintuja surraa ja pörrää ympärillä. Illalla taasen on törkeän hienoa, kun voi istuskella kaikessa rauhassa - eikä surraa tai pörrää yhtään mikään! Siis ei hyttysen hyttystä. Tämä on niin iso plussa, että huh-hah-hei ja rommia pullo!
Auringonsäteet on kyllä tosi hurjat täällä ja hiukan pääsi kädet meloessa kärventymään - vaikka oli +30 rasvat iholla. Luin jälkeenpäin purkista seuraavaa: UVA/UVB-suoja - täyttää EU:n vaatimukset... No hohhoijaa, Kreikkakin täytti eu:n vaatimukset! Melottu on siis paljon ja siinä pääseekin kivasti pakoon tätä resort-meininkiä. Kirkkaita on veet ja paljon on värikkäitä kaloja seassa.
Mitäs muuta? No, jos kaivetaan hyviä asioita tästä resortista, niin sauna on ainakin hyvä. Lämpötila on mainio ja saunasta pääsee mukavan nopeasti suoraan mereen uimaan - hjumankeuta, että toimii! Buffetpöytää taasen voi kehua siitä syystä, että siinä on melko paljon tarjolla kaikkea hyvää paikallista ja intialaista kasvisvaihtoehtoa. En ole sinänsä mikään kasvissyöjä, mutta ehdottomasti kannatan lihansyönnin vähentämistä - ja täällä se on kyllä todella helppoa. Hyviä on siis safkat. Alkoholitonta kookosdrinkkiä voi myös varauksetta kehua ja sillä huljuttelenkin aina hiekat kurkusta auringonlaskun aikoihin.
Aamiaisella on kyllä aina eräs tropiikista tuttu ongelma - eli sellainen perhanan mustakeltainen aamiaisvaraslintu. Se on sellainen puliveivari, että jos sekunniksi käännät katseen, niin pannukakku häviää horisonttiin. No ei se mitään - tämä veijari nimittäin kuuluu oleellisesti tänne ja me ollaan vaan käymässä, joten rauha hänen sielulleen. Elän harmoonisessa yhteydessä kaikkien eliöiden kanssa täällä ...paitsi jos se saakelin sihisevä torakka tulee, niin sitten tarvitaan napalmia! Sen jälkeen soi enää tuomiopäivän harmooni ja en ole yhteydessä kuin tulenjohtoon.
Kelailin tässä joutessani myös, että miksi aina kerrotaan ja höpistään, kuinka itsensä muka löytää jossain luostarissa, Tiibetissä tai autiolla saarella - mutta mitäs sitten tehdään jos löydänkin itseni hotellin buffet-pöydästä imuroimasta nakkeja ja muusia. Siinä vasta nolo juttu onkin! Aina ne on muka jotain hienoja paikkoja mistä itsensä löytää - mutta suurin osa vaan luulee itsestään ihan liikoja. Käykääpä tsekkaamassa lähimmän nakkikiskan jonosta, niin siellä sitä luultavasti ollaan.
Nyt itseasiassa olen melko varma, että joku luokkapoliisi on jo minun kintereillä ja tsekkailevat tietoja, että mikäs mies täällä oikein pyörii. Kun paljastuu, että tämä jätkähän on joku vahtimestari Kotkasta, niin tulee välittömästi lähtö koko saarelta. Sitä odotellessa sukellan vielä kerran vihreisiin vesiin.Kohta jo jatketaankin matkaa - tai itseasiassa aloitetaan matka. Tämähän on nyt ollut jotain nörttien kesäleiripelleilyä tähän asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti