** Happy New Year! **

Se olisi sitten edessä siirtyminen "kuuluisaan" ja hiukan kolkolta kalskahtavaan vuoteen 2012. Mitä tuopi tullessaan hän? ...Ken tietää?

Ikävä kyllä ei vieläkään ole luvassa sitä minun ikuista "kaksi uutta vuotta kerralla" -reissua, mutta se on takuulla tulossa vielä tulevaisuudessa!

Jep, uusivuosi on ehdottomasti yksi minun suosikkijuhlia - silloin jos sen voi olla jossain muualla kuin suomessa. Meidän uudenvuoden vietot ulkomailla rajoittuu seuraaviin kohteisiin: Panama City Beach (Florida), Milano (Italia), Aruba (Karibia), Guam (Tyynimeri) ja nyt siis vuorossa Mauritius. Otetaanpa aihe välittömästi käsittelyyn...

Juu, siis Suomea ja Milanoa en suosittele kenellekään tervejärkiselle, mutta muut on olleet varsin kivoja. Guamin nostan noista ykköseksi, koska siinä oli kaikki rennon uudenvuoden ainekset ja einekset todellakin kohdallaan. Vaikka olen ehdottomasti rantachillimiehiä, niin joskus olisi sinänsä kiva käydä tsekkaamassa myös jonkun oikein tosi ison (Tokio-Osaka-Lontoo-New York) kaupungin bileet.

Aatonaamu alkoi täällä hyvin aurinkoisesti (yllätys, yllätys) ja hengailtiinkin ihan biitsillä koko aamupäivä - ja niin teki muuten aika moni muukin. Siis aivan järjetön ryysis ja juuri sai sellaisen tilan raivattua mihin sai persuuksensa mahtumaan. Aika hienon uudenvuoden hiekkaveistoksen väsäsi äijä rannalle ja lähistöllä suoritusta valvonut koirakin pääsi kivasti mukaan veistokseen. Kello 15 aikoihin sää kuitenkin muuttui hiukan pilviseksi ja jopa vettä ripsautteli pikkuisen.

Seuraavaksi takaisin kämpille latautumaan iltaa varten ja uudenvuoden aaton leipä valmistumaan. Aineksina: maailman paras patonki L'ancienn (0,35€), jauhelihapihvit (2,30€/boksi), Milanon salamia (3,40/boksi) kurpitsaa (0,65€), salaattisekoitus (1,25€/boksi), majoneesia (2€/purkki), dijonkastiketta (ilmainen) ja Nando's peri peri kastiketta (2.70€/pullo). Päälle paikallista Phoenix olutta (5€/sixpack) ja kookosjäätelöä (5,20€/loota)...voihan kilin kellit! Aivan mielettömän hyvää ja toi patonki on oikeasti maailman parasta, vaikka muutaman hampaan viekin aina mennessään. En tiedä miten tulen elämässä enää seviämään ilman tätä patonkia? Byäääh!

Okei, nyt jos katson laskun loppusummaa ja aineksien laadukkuutta, niin musta savu vaan nousee korvista kun ajattelen paluuta suomeen. Suomessa kauppias hoitaa homman ja asiakas maksaa mitä tahansa! Mikähän kaikki taas mahdollisesti nousee vuoden alusta jollakin höpöhöpö-verukkeella? - no ainakin minun v-käyrä sen voin kertoa! Mutta ei nyt pilata tätäkin päivää, vaan keskitytään tähän juhlapuoleen. Vamos! TicoTico!

Mutta tässä tulikin vielä paha ongelma! Nimittäin aamiaisvaraslinnun (Pihamaina) poikanen tippui puusta tässä meidän kämpän edustalla ja mietittiin päämme puhki, että mitä ihmettä sille pitäisi oikein tehdä?

Pesä oli jossain tosi korkealla ja näitä lintuja on täällä riesaksi asti, joten ketään ei takuulla kiinnosta tämä aihe sen enempää. Varmaan olisi luonnollekin parempi jos teilaisi koko pesän.

Minua kuitenkin asia riivasi koska tällä linnulla on samanlainen mielenlaatu kuin minulla (vaikka en yleensä kenenkään aamiaisia varastakkaan) ja ollaan monet väännöt banaanipannukakusta ympäri maailmaa yhdessä käyty. Tämä veijari on viisaasti valinnut maailman hienoimmat mestat asuinpaikakseen ja jo hänen äänensä kuuleminen saa minun mielen aina iloiseksi ja paratiisimaisiin sfääreihin. Ehdottomasti Facebook-kavereihin kuuluu hän.

Vinkki: Kun tulet uuteen paikkaan, katso aina ekaksi näetkö tätä lintua missään - ja jos et näe, ota eka kone pois...

Nyt ei kuitenkaan lopulta auttanut mikään muu kuin heittää vähän murusia syötäväksi, jättää lintu luonnon hoitamaksi ja toivoa, että emo löytää omansa tai kissa käy uudenvuoden aterialla. Näin se vaan menee.

Ja jos haluat lukea surullisen tarinan Mauritiuksen kuuluisimmasta lintuasukista niin painappa tästä.

Ja sitten iltaan...

Vaihtoehtoja illanviettoon oli todella moneen lähtöön, mutta koska meillä on tässä hyvin pian tulossa tämän reissun huipennus, niin jätettiin kaikki koko yön reivit suosiolla pois laskuista. Enää oli siis valittava paikka - ollako Pereyberessä vai menisikö kenties Grand Baieen? Siinäpä vasta pulma. Päätettiin lopulta sulloa pussikaljaa laukkuun ja ottaa taksi (5,50€) Grand Baien rannalle. Pulma ratkaistu...

Jengiä oli liikkeellä aivan mieletön määrä ja rannan tuntumassa liikenne oli ajoittain totaalisen jumissa. Oli tulishowta ja ties mitä kepiheiluttelijaa huitomassa ja melkoinen hulabaloo muutenkin päällä. Ihan kiva oli istuskella lämpimällä rantahiekalla ja katsella vaan meininkiä. En voi olla huomioimatta, että jengi täällä on hyvin tiiviisti omassa etnisessä ryhmässään aina porukalla. Raketteja oli varsin kiitettävästi ja omien jysäreiden käyttö onneksi suhteellisen sivistynyttä.

Vuoteen 2012 siirryttiin kaksi tuntia suomea edellä, rakettien räiskeessä ja vihreiden laserien valaistessa taivasta. Tipaton tammikuu alkoi minulla tasan kello 24 - ja loppui kymmentä yli kun avasin toisen Phoenix-oluen. Kohtuus silti kaikessa, sanoi mummo kun palmupontikkaa keitti.

Guamin ykköstilaa tämä Mauritius ei nyt ihan pystynyt horjuttamaan, mutta ehdottomasti kivojen uusien vuosien listalle menee. Saattaisin tulla uudestaankin?

Yllättävän nopeasti kello 24 jälkeen meno hiljeni ja kun tultiin kello 02 aikoihin takaisin Pereybereen, oli jo täysin hiljaista. Vain rakettien jättämä savu leijaili kadun yllä kun käveltiin kämpille. Ikävä kyllä vesi oli näköjään tänä yönä pois pelistä ja jäätiin ilman pesuja - mutta ehtiihän sitä myöhemminkin...

Nyt hyvää uuttavuotta kaikille! Pari päivää huilia ja sitten reissun huipennus käyntiin. Siitä pian lisää...