Ile Aux Cocos

Tämänpäiväinen saariretki starttasi ihan semikohtuulliseen aikaan kello 08 - mutta toki kukko oli herättänyt minut ihanalla aamuserenadillaan jo paljon aikaisemmin. Aika harvasta äänestä yleensä häiriinnyn, mutta tässä kukon"laulussa" on vaan jotain tosi rasittavaa. Milloinkohan nämä kukot muuten nukkuu? Menen nimittäin huutamaan sen korvaan täysillä silloin kun se yrittää nukkua!

No joo. Mielessäni olin jo toivonut retkikuljetusta oikein perinteiseen tyyliin pickupin lavalla, mutta ihan kunnollinen minibussi ikävä kyllä oli millä mentiin venerantaan. Osallistujamäärä oli onneksi tänään varsin kohtuullinen, about 10 henkeä.

Melko pienellä ja matalalla veneellä lähdettiin hiljakseen puksuttelemaan kohti Ile Aux Cocos-saarta ja yli tunti menikin matkaan. Veden kirkkaus ei alkumatkasta ollut mikään ihmeellinen, mutta lähestyttäessä saaria alkoi näyttämään sille miltä trooppisessa paratiisissa kuuluukin. Tunnelmat nousi välittömästi ihan eri tasoille.

Omituista sinänsä, että Ile Aux Cocosilla ei juurikaan palmuja kasvanut, mutta kuultiinkin pian, että nimi tarkoittaa jotain linnun munaa eikä kookosta. Mitä? Häh?  Saarella pesii nimittäin valtavasti lintuja ja nämä agressiiviset siipiveikot meinasikin näyttää meille välittömästi närhen cocot.

Saatiin kattava, lintuinformatiivinen saarikierros, mutta tämähän oli ihan täyttä hitchcock-kamaa, koska linnut teki mielettömiä syöksyjä ja yritti hyökkäillä ihmisten kimppuun. Muutaman kerran sai maastoutua ihan tosissaan ettei joku angry bird ollut nokkimassa silmiä päästä. Valkoinen lintu mikä on kuvassa oli kylläkin hyvin rauhallista ja mukavaa lajiketta.

Seuraavaksi oli vuorossa retkilounas joka olikin yllättävän hyvä - yksi parhaita koko reissulla! Paikalliset äijät olivat safkat väsänneet ja näin se paras ruoka tutkitusti tulee - eikä missään hotellin buffetissa. Lounaaseen kuului: kalaa, peruna-linnunmuna yhdistelmää, jotain hyvää kastiketta, patonkia, vihreää papaijaa, olutta, viiniä, omatekoista pähkinämakeista... Kyllä, kyllä.

Ruoan jälkeen oli pari tuntia vapaata uintia ja chiluttelua, jonka jälkeen siirryttin toisen saaren läheisyyteen hiukan kahlailemaan huikeassa laguunissa. Tässä kohtaa oli siis hyvin matalaa, mutta yhdessä kohdassa upea, sininen uima-allas. Aivan mielettömän hieno mesta ja tässä olisin viihtynyt mielellään koko päivän - tai vaikka koko viikon!

Takaisin venerannassa oltiin kello 15 aikoihin, josta kuljetus takaisin kohti majoituksia. Kiva retki ja tässä oli nyt hinta/laatusuhde (25€) mielestäni hyvinkin kohdallaan.

Koska muutama ihminen vietiin Port Mathurinin keskustaan, niin päätettiin hypätä samalla kyydistä ja käydä kyselemässä vielä hiukan majoituksia. Mentiin sisään johonkin matkatoimistoon joka mainosti varaavansa kaikki retket ja majoitukset, mutta eihän siitä mitään tullut. Reteästi nainen aloitti kyllä, että haluatteko huoneen ilmastoinnilla vai ilman, mutta yhden puhelun jälkeen hymy hyytyi ja alkoi sama laulu: ei ole nyt oikein mitään tarjolla. Aaargh!  En usko, että yhdellä puhelulla mitään selviää, mutta näin oli taas uskottava.

Lähdettiin iso tatti otsalla kävelemään noin parin kilometrin matkaa takaisin kämpille, pysähtyen yhdessä kohtaa missä nähtiin rannassa joku etäisesti majoitukselta näyttävä rakennus. Sanoin Katjalle, että minä en jaksa enää edes vaivautua tulemaan sisälle vaan lähden sillä aikaa katsomaan rannasta yöpaikkaa - mutta uutiset olikin yllättäen hyviä: huone on vapaana! Pistettiin varaus välittömästi sisään ja maksettiin koko summa samalla pois. Se oli siinä.

Tämähän kevensi olotilaa kummasti ja loppukävely meni kuin siivillä. Kämpille päästyä otettiin samantien skootteri alle ja lähdettiin etsimään bensa-asemaa - joka olikin toinen mahdottomuus. Ajeltiin keskustassa ja aina lentokentälle asti, mutta ei yhtään mitään. Näin jonkun äijän kyllä tienvarressa istumassa kottikärryt täynnä kanistereita, ja ehkä häneltä olisi saanut gasoliinoa? En tiedä? Bensamittari näytti jo aivan tyhjää kun lasketeltiin neljän kilometrin mäki takaisin alas Port Mathuriniin, jossa viimein älyttiin, että sataman lähellähän se bensa-asema tietysti täytyy olla - ja olikin. Äly hoi... Bensa maksoi about 1,20€/litra.

Tänään haettiin safkat eri ravintolasta ja tämä olikin kiva, koska ruoan sai boksiin ja mukaan rannalle. Siellähän sitä olikin oikein mukavaa syödä ja katsella samalla auringonlaskua. Rannalla oli kaksi ihmistä istumassa reppujen kanssa ja hiukan tuli mieleen, että onkohan heillä kenties majoitusongelmia myös?

Meillä pitäisi olla kuitenkin nyt homma hallussa ja tästä on hyvä jatkaa uuteen päivään - ja aurinko senkun paistaa. Ei paha!